Mitä on retriitti ja mikä sen merkitys voi olla?

Retriitillä ihminen vetäytyy pois arjen rutiineista ja hälystä — usein hiljaisuuteen, läsnäoloon, itsetutkiskeluun ja palautumiseen. Kun olen kysynyt asiakkailtani, miten he kuvailisivat retriittiä - he vastasivat, että “retriitti on vähän kuin kävisi lomalla” tai “vähän kuin kävisi lääkärissä”. Ja tämä kuvainnollistaakin hyvin sitä laajaa skaalaa, mikä retriitin merkitys voi olla. Ilosta, huvista ja viihteestä aina syvään sielulliseen työskentelyyn. Tässä artikkelissa tarkastelemme syvemmin, mitä kaikkea retriitti voi kävijälleen olla ja merkitä.

Alun perin termi on peräisin uskonnollisista käytännöistä, joissa vetäydyttiin rukoukseen, hiljentymiseen tai hengelliseen harjoitukseen, mutta nykyaikana retriitin käsite on laajentunut: se kattaa erilaisia hyvinvointiin, joogaan, meditaatioon ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä kokonaisuuksia.

Retriitti ei ole vain matka fyysisesti pois kotoa, vaan tietoista irtautumista arjen ärsykkeistä ja odotuksista. Se voi sisältää joogaa, meditaatiota, hiljaista läsnäoloa, luontoon uppoutumista tai intention avulla ajatusten tarkastelua.

Retriitin perusidea

Retriitin ytimessä on vetäytyminen (”withdrawal”) pois normaalista elämän rytmistä — ei siksi, että kohtaisi heikkoutta, vaan palautuakseen, rauhoittuakseen ja vahvistuakseen. Termi itsessään viittaa vetäytymiseen, hiljentymiseen ja turvalliseen yksityisyyteen, jossa keskittyminen sisäänpäin on mahdollista.

Tämä vetäytyminen tukee sitä, mitä moderni psykologia kutsuu ”reflektiiviseksi tilaksi”: kyvyksi katsoa omaa elämää, ajatuksia ja tunteita ilman jatkuvaa hälyä ja reaktiivisuutta.

Miksi retriitti toimii? (Tutkimusnäyttöä)

Useat katsaukset ja tutkimukset osoittavat, että retriiteillä — erityisesti meditaatio- ja hiljaisuuden retriiteillä — on merkittävä vaikutus stressin ja ahdistuksen vähenemiseen. Osallistujat raportoivat usein alhaisempia stressitasoja ja parantunutta tunnetta hyvinvoinnista retriitin jälkeen.

Esimerkiksi eräs systemaattinen katsaus (yli 20 tutkimusta, lähes 3 000 osallistujaa) osoitti, että retriitit voivat vähentää masennuksen ja ahdistuksen oireita ja parantaa elämänlaatua. (Cramer Holger 2024; vol 31. The Journal on Alternative and Complementary Medicine).

Neurofysiologinen näkökulma

Tutkimukset meditaation aivojen aktivaatioista osoittavat, että esimerkiksi mindfulness- ja hengitysharjoitukset vaikuttavat aivojen toimintaan siten, että tietoisuuden ja tunnesäätelyn alueet aktivoituvat eri tavoin kuin arjen kiireessä. Tämä voi osaltaan selittää retriitin rauhoittavaa vaikutusta. (Kieran, Fox, Matthew, Dixon, Savannah Nijeboer, girn, Floman, Lifshitz, Ellamil, Sedlmeier, Christoff 2016: Funtional neuroanatomy of meditation: A review and meta-analysis of 78 functional neuroimaging investigations).

Meditaatio ja retriittiharjoitus voivat lisätä aivojen neuroplastisuutta eli muovautuvuutta, sekä hermosolujen kykyä muodostaa uusia yhteyksiä ja vahvistaa jo olemassa olevia. Tämä on mm. yksi syy siihen, miksi harjoitus voi vaikuttaa tunteiden säätelyyn ja stressinsietoon. Eräässä tutkimuksessa jopa löydetiin laboratoriokokeella retriitin jälkeen merkkejä siitä, että veren plasman vaikutus edistää neuronien kasvua ja yhteyksien muodostumista (Martin Miles: 2025. Meditation retreat sparks rapid brain & immune system changes).

Joissain tutkimuksissa retriittien on havaittu vaikuttavan myös fyysisiin terveysindikaattoreihin, kuten verenpaineeseen ja aineenvaihduntaan — vaikkakin nämä tulokset ovat alustavia ja vaativat lisätutkimusta. Jos retriitti sisältää intensiivisiä harjoituksia, kuten pitkiä meditaatiojaksoja, tutkimukset ovat osoittaneet, että tällainen syvässä tietoisuuteen keskittyminen voi lisätä kognitiivista joustavuutta ja emotionaalista tasapainoa - jotka ovat erittäin tärkeitä työ- ja perhe-elämän taitoja. Nämä vaikutukset voivat olla kestävämpiä kuin lyhyen loman tuoma hetkellinen rentoutuminen. (https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33556137/)

Mitä retriitti ei ole

• terapeuttinen hoito, (vaikka vaikutukset voivat olla yhtä helpottavia ja “terapeuttisen” tuntuisia ja auttaa moneen eri henkiseen haasteeseen)

• pikaratkaisu syvällisiin psykologisiin ongelmiin

• suorittamista tai tavoitetta saavuttaa jotakin tiettyä “valaistumista”

• Retriitti ei siis ole mitään “henkistä hihhulihoitoa”

Nykytutkimus kuitenkin tukee ajatusta siitä, että retriitit voivat olla merkityksellisiä henkisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin tukijoita, kun ne on toteutettu ja ohjattu turvallisesti ja vastuullisesti. Retriitti luo tilan harjoittelulle, rauhoittumiselle ja itsensä kohtaamiselle ilman arjen paineita.

Verlan Neidon Retriittikoti sitoutuu toimimaan vastuullisesti jokaisen retriitin osalta, pitäen huolta jokaisen retriitin psykologisesta, emotionaalisesta ja psyko-fyysisestä turvasta kaikkien osallistujien kesken, jo runsaan ohjaus/valmennus/kannattelu-kokemuksen myötä. Olet turvassa ja voit vapautua kokemaan kaikki tunteesi kehostasi turvallisen ympäristön kannatelemana <3